Tässä käytännönläheisessä koulutuksessa fyysisyys, tanssi ja liikkuminen ovat keskiössä. Sen lisäksi oppimisen ja vuorovaikutuksen näkökulmat ovat voimakkaasti läsnä. Ohjaajan käyttämä sosiaalipedagogiikan viitekehys sekä työnohjauksesta ja neuropsykiatrisesta valmennuksesta sovelletut menetelmät syventävät somatiikan, liikkeen ja tanssin oppimisen prosessia.
Laajempana tavoitteena on itsensä keholliseksi olennoksi kokeminen. Liike, tanssi ja liikkuminen muovautuvat tiiviimmin osaksi omaa arkea, työtä ja elämää. Yleistavoitetta voisi kuvata esimerkiksi liikkeen kokemisena reaaliaikaisesti erottamattomana osana omaa olemassaoloa. Tai elää kehossa, ymmärtää oma ja muiden kehollisuus olemassaolon perustavana tapahtumana.
Jos on elänyt kauan ”vain päässään”, on kehollisuuden kokemus usein elinvoimaa lisäävä. Jos taas on elänyt kauan ”kehossaan”, tuntuu käsite ”elää päässään” täysin absurdilta, vaikka sen kognitiivisesti edelleen ymmärtääkin. Usein tuntuu oudolta, jopa virheelliseltä puhua myöskin kehosta ja mielestä – erillisinä. Näin käsite ”somatiikka” kehon ja mielen yhteyden vahvistamiseen liittyvistä tekniikoista ja menetelmistä alkaa myös tuntua eriskummalliselta.
Koulutus toteutetaan lähiopetuksena, joten ryhmä, siihen osallistuvat ihmiset ja fyysinen läsnäolo jaetussa tilassa tarjoavat toimivan oppimisympäristön kehollisuuteen, yhteisöön, moninaisuuteen ja moniarvoisuuteen. Koulutukseen sisältyy yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitteita sekä fyysistä kontaktia.
Koulutuksessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
Koulutusjaksojen välissä on arkeen saumattomasti liittyviä itsenäisiä tehtäviä. Ne ovat esimerkiksi havainnointitehtäviä, joiden tekemiseen ei tarvitse varata erillistä aikaa, vaan ne tapahtuvat muun toiminnan yhteydessä.
Ensimmäisellä kerralla tutustutaan ryhmään, tanssitaan ja liikuntaan yhdessä ja yksin. Jokainen luo ohjatusti itselleen omat henkilökohtaiset tavoitteet tulevalle koulutukselle. Oma tavoite tai suunta antaa vahvan pohjan työskentelylle. Somaattinen työskentely voi ajoittain tuntua hyvin toisenlaiselta kuin perinteinen oppimisprosessi. Ihminen ja keho, liike ei ole lineaarisesti etenevä prosessi. Siksi henkilökohtainen tavoite antaa koulutukselle ja oppimiselle jatkuvuuden tuntua. Tavoite tarjoaa vertailukohteen, jonka kautta voi todeta, että kehitystä tapahtuu, vaikka se ajoittain onkin polveilevaa, hitaasti kypsyvää tai yllätyksellistä.
Toisella tapaamiskerralla tavoitteita tarkistetaan. Usein tavoitteet osoittautuvat ensimmäisen itsenäisen havainnointijakson kuluessa liian laajoiksi tai epämääräisiksi.
Seuraavilla tapaamiskerroilla prosessi alkaa muotoutua ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden vaikutuksesta. Sisällöt toteutetaan tekemällä ohjattuja tanssin ja liikkeen harjoitteita. Niihin kuuluu kehon havainnointia, aistityöskentelyä ja tehtäviä, jotka johtavat ohjatusti kohti vapaata liikettä ja improvisaatiota. Tutustumme tapoihin säädellä aktiivisuustasoa ja liikkeen dynamiikkaa. Tutkimme, kuinka kehonpainoa ja ajoitusta voi käyttää liikkeen apuna sekä tutkimme liikeratoja monipuolisesti. Tutustumme myös kokemukselliseen anatomiaan ja menetelmään, jota kutsutaan autenttiseksi liikkeeksi.
Lisäksi kartoitamme omaa liikkumisen motivaatiotamme, kehollista vuorovaikutusta ja ilmaisua. Keskustelu ja päiväkirjan kirjoittaminen ovat osa työskentelyä. Koulutuksen aikana näitä menetelmiä kerrataan ja niihin syvennytään monipuolisesti.
Somaattisen työskentelyn periaatteisiin kuuluu, että ihminen on itsensä asiantuntija, joten kaikkea koulutuksen sisällöistä ei pysty aukikirjoittamaan etukäteen. Ohjaaja kuljettaa prosessia liikkeen ja tanssin maailmaan, ilmaisuun ja kehoon. Kehon, tilan, liikkeen, ajan ja tilanteen havainnointiin ja aistimiseen. Mielen toimintojen, tunteiden ja ajattelun tiedostamiseen, tiedostamisen unohtamiseen ja ei-tietämisen tilaan.
