Tavoitteena on vähentää opintojen keskeyttämistä kehittämällä oikea-aikaista oppimisen tukea ja uraohjausta koko HOKS-prosessin ajan opiskelijalähtöisesti. Kehitämme ohjausta ja tukea työelämässä oppimisessa, näytöissä ja etäopiskelussa mm. moniammatillisten ja yksilöllisten tukimallien avulla. Kuvaamme pilotoidut ja kehitetyt toimintamallit tukitoimista opintojen eri vaiheissa, tutkinnon osittain ja eri oppimisympäristöissä. Vahvistamme henkilöstön osaamista oppimisen tuen menetelmistä, tiivistämme opettajien ja erityisopettajien välistä yhteistyötä ja alueellista opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Jatkokehitämme yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja vastuita, joka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja opiskelukykyä. Toimintamalleja kehitetään ja jaetaan yhteistyössä alueen muiden koulutuksen järjestäjien (Gradia, POKE ja Jypao) ja sidosryhmien kanssa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen tarkoituksena on tukea ja ohjata ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toimintansa kehittämisessä ja uudistamisessa koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. JKO on mukana seuraavissa vuonna 2023 strategiarahoitusta saaneissa verkostoissa:

• VIERKO 20.11.2023 – 31.12.2024
  Kansallinen koordinaatio Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keuda ja mukana verkostossa on 62 osatoteuttajaa. Strategiarahoituksella 2023 läpivietävässä hankkeessa edistetään vieraskielistä koulutusta ja S2/R2-kielten opetuksen tarjontaa ja laatua. Vierkon toimintaa läpileikkaa aiemmissa hankkeissa tuotetun materiaalin ja koulutuksen jalkauttaminen, vertaisoppiminen, yhteistyö ja verkostoituminen. Tekoälyn mahdollisuudet huomioidaan erilaisten toimintamallien kehittämisessä

• Strapetsi- Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen 1.12.2023-31.12.2024
  Verkostoa koordinoi Turun kaupunki ja mukana verkostossa on 81 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Hankkeella tuetaan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen hallinnon ja operatiivisen johdon toiminnan ohjausta, vahvistaen sen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Lisää tietoa hankkeesta täältä

• Digikyvykkyys 20.11.2023-31.12.2024
  Verkostoa koordinoi Omnia ja verkostossa on mukana 89 koulutuksen järjestäjää. Hankkeen tehtävänä on jalkauttaa ja vakiinnuttaa vuonna 2022 ja 2023 rahoitettujen oppimisanalytiikka-, kokonaisarkkitehtuuri-, digitaalisen osaamisen ja tieto-osaamisen hankkeissa tuotettuja toimintamalleja valtakunnallisesti. Lisäksi varmistetaan edellä mainituissa hankkeissa tuotettujen materiaalien ylläpitäminen ja päivittäminen sekä toiminnan edellyttämän verkoston syntyminen ja jatkuvuus.

Hankkeessa kehitetään yhteisöllisiä hyvinvointia ja tasa-arvoa tukevia toimintatapoja, joilla vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opiskelijoiden ja henkilöstön vuorovaikutusosaamisen valmennuksella lisätään turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia oppilaitosyhteisöissä. Yhteistyössä kehitetyt alueelliset toimintamallit ja -tavat lisäävät opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisöjen turvallisuutta ja hyvinvointia.

Hankevalmennusten avulla vahvistetaan erityisesti varhaisen tunnistamisen ja tuen taitoja sekä erilaisten ongelmien puheeksi ottamista ja niihin puuttumista oikea-aikaisesti. Kehitämme toimintakulttuuria, jossa vahvistetaan henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuusosaamista ja alueellista moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Kehittämistyöhön osallistetaan myös opiskelijoita ja huoltajia.

Turvallisuus- ja hyvinvointiosaamista toimintakulttuurin -verkoston toiminnassa korostuu toisilta oppiminen ja tiedon jakaminen. Hanketta koordinoi Gradia ja muut hankekumppanit ovat JKO ja Jyväskylän palvelualan opisto. Yhteistyötahona on mm. TURVIS-verkosto (toisen asteen ammatillisen koulutuksen turvallisuuspäälliköiden verkosto).

Hanke tavoittelee työelämän ja yhteiskunnan murrokseen vastaam¡sta kehittämällä +55vuotiaiden digitaitoja, mediakompetenssia ja tekoälyosaamista. Skaalautuvan hankkeen aikana tarjotaan yksilöllistä ja ryhmäohjausta ja uudistavan oppimisen pedagogiikkaa hyödyntäviä koulutuksia. Yhteistyö varmistaa osallistujille konkreettisen hyödyn hankitusta osaamisesta. Lopputuloksena vastataan omalta osaltaan opetusalan työvoimapulaan lisäämällä kiinnostusta työuran pidentämiseen työuran aikana ja jälkeen. Hanketta koordinoi Otavia ja muina yhteistyökumppaneina toimivat JKO ja Laajasalon opisto. Hanketta rahoittaa JOTPA (jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus).

Hankkeessa toteutettavan koulutuksen tiedot: Digisiivet 55+

Hymyssä on tavoitteena rakentaa sosiaalisesti kestävää ammatillista koulutusta. Mukana olevissa oppilaitoksissa lähdetään toteuttamaan neljää kokonaisuutta. Opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoimintaa halutaan vahvistaa muun muassa opiskelijakuntatoiminnassa, tutortoiminnassa, osallistamalla opiskelijoita HOKS-prosessiin, opiskelijafoorumeissa sekä tapahtumien järjestämisen mallien kehittämisen ja käyttöönoton kautta. Oppilaitosyhteisöissä tuetaan hyvinvointia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen avulla. Tueksi perustetaan muun muassa hyvinvointijaoksia, tuetaan ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa, haetaan kiusaamisen ja häirinnän estämiseen malleja, otetaan käyttöön vertaissovittelumalli sekä lisätään henkilöstön osaamista.

Opiskelijoiden arjenhallintataitojen vahvistamista tuetaan esimerkiksi asuntolatoiminnan kehittämisellä, teematapahtumilla, kerhotoiminnalla sekä kehittämällä opettajien pedagogisen ja konsultoivan työotteen toimintamalleja yhdessä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Hyvinvointijohtamisen kehittämistyössä kiinnitetään huomiota muun muassa ohjausprosesseihin eritahtisilla oppijoilla, hyvinvoinnin esimiestyön kehittämiseen, hyvinvointijohtamisen vuosikelloon sekä hyvinvointijohtamisen sitomiseksi osaksi toiminnanohjausjärjestelmää ja strategiaa. Hymyssä syntyviä malleja juurrutetaan oppilaitoksissa Kiinni strategiaan-mallilla osaksi oppilaitosten arkea.

JKO keskittyy tässä hankkeessa kehittämään koko oppilaitos yhteisön hyvinvointia hyvinvointijohtamisen avulla ja lisäämään osaamista ja ymmärrystä luonnon ja muu fyysisen ympäristön vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin opistoyhteisössä. Tavoitteena on myös historiallisesti arvokkaan kampusalueen hyödyntäminen hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja oppimisen edistämisessä. Hymy-hanketta koordinoi SAKU ry. Muut hanketoimijat: AhlmanEdu, Saimaan ammattiopisto Sampo, JEDU, JKO, Jyväskylän palvelualan opisto, Kpedu, Ekami, koulutuskeskus Salpaus, Novida, Raseko, SASKY, Sakky, Sedu, Varalan urheiluopisto ja POKE.

Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Hankkeessa vahvistetaan opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, oppilaitosyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä hyvinvointijohtamista mm. seuraavin keinoin:

• Laaditaan systemaattinen ja jatkuvasti kehittyvä toimintamalli hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Vahvistetaan johdon ja henkilöstön moninaisuusosaamista opiskelijoiden resilienssin, mielenterveyden ja moninaisuuden tukemisessa.
• Uudistetaan oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä laaditaan teemoista opintokokonaisuus.
• Kehitetään toimintakäytänteitä, joita pilotoidaan oppilaitoksissa ja parastetaan ja levitetään yhdessä.
• Vahvistetaan sidosryhmäyhteistyötä sekä edistetään ammatillisen koulutuksen oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista kestävyyttä.
• Hyödynnetään edellisten Oikeus Osata -hankkeiden malleja, otetaan mukaan uusia toimijoita ja kehittämiskohteita, juurrutetaan uusia käytänteitä oppilaitoksiin. Tulokset kootaan Ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin toimintakäsikirjaan ja AOEpalveluun.  Ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin toimintakäsikirja

JKO keskittyy tässä hankkeessa opiskelijoiden osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseen opiskelu-uran loppuvaiheessa ja valmistumisen jälkeen kehittämällä opiston alumnitoimintaa. Hanketta koordinoi Suomen kansanopistoyhdistys (SKY). Muut hanketoimijat: Etelä-Pohjanmaan opisto, Haapaveden Opisto, Itä-Karjalan kansanopisto, Jyväskylän kristillinen opisto, Kalajoen Kristillinen Opisto, Kankaanpään opisto, Karstulan Evankelinen Opisto, Paasikivi-Opisto, Peräpohjolan Opisto, Pohjois-Savon opisto, Raudaskylän Kristillinen Opisto, Rovala-Opisto, STEP, Suomen Nuoriso-opisto ja Valkealan kristillinen kansanopisto.

Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Avustuksella edistetään JKO:n opiskelijoiden tasa-arvoa, oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä, hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Kohderyhmänä ovat erityisesti ammatillisen koulutuksen ja kansanopiston oppivelvolliset ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat. Opiskelijat tarvitsevat tukea mm. koronaepidemiasta aiheutuneisiin ongelmiin. Avustuksella palkataan hyvinvointikoordinaattori huolehtimaan opiskelijoiden hyvinvoinnista sekä kehitetään henkilöstön hyvinvointiosaamista ja prosesseja.​ Hyvinvointikoordinaattori ohjaa opiskelijoita varhaisen tuen piiriin ja kehittää yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalleja ja menetelmiä hyödyntäen mm. Oikeus osata hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja.

Hanketta rahoittaa Opetus-ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen tarkoituksena on tukea ja ohjata ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toimintansa kehittämisessä ja uudistamisessa koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. JKO on mukana seuraavissa vuonna 2022 strategiarahoitusta saaneissa verkostoissa:

• Digitalisaation johtaminen ja osaamisen kehittäminen (Työtehoseura ry koordinoi, mukana 77 koulutuksen järjestäjää). Digitalisaation osaamisen ja johtamisen hanke (Digiosaava.fi) on kehittämishankekokonaisuus, jonka tarkoituksena on ammatillisen koulutuksen järjestäjien digitalisaatio-osaamisen kasvattaminen. Hankkeessa luodaan ammatillisen koulutuksen järjestäjille digitaalisen johtamisen ja osaamisen kehittämiskokonaisuus ja tähän sisältyvä osaamisen kehittämisen polku. Lisäksi hanke suunnittelee tähän liittyvän koulutuskokonaisuuden, joka toteutetaan hankkeen aikana 31.12.2023 mennessä. http://digiosaava.fi/www/

• Tietojohtamisen kehittäminen (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia koordinoi, mukana 76 koulutuksen järjestäjää). Tietojohtamisen hanke vastaa tarpeeseen parantaa tiedon tuotantoon, mittaamiseen, arviontiin ja hyödyntämiseen liittyviä prosesseja valtakunnallisen kattavan toimijaverkoston kautta. Tiedon hyödyntäminen tuloksellisessa ja vaikuttavassa ammatillisen koulutuksen johtamisessa edellyttää koulutuksenjärjestäjän johdolta osaamista sekä kykyä tuottaa ja hyödyntää tietoa. Tavoitteena on luoda valtakunnallisia kokonaisuuksia, käytäntöjä ja ohjeistuksia, joita kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat omassa toiminnassaan hyödyntää.​

• Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen kehittäminen (Turun kaupunki koordinoi, mukana 65 koulutuksen järjestäjää). Hankkeessa luodaan opintovalmiuksia tukevien opintojen (OPVA) järjestämistä tukeva koulutuskokonaisuus ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Hankkeen tavoitteena on OPVA:n parhaiden käytäntöjen levittäminen, korkealaatuisten ja laajaan käyttöön soveltuvien opiskelumateriaalien ja toimintamallien laatiminen sekä koulutuksen järjestäjien henkilöstön osaamisen kasvattaminen. Sen tuloksena mahdollisuus toisen asteen opintoihin ja tutkinnon suorittamiseen toteutuu aiempaa yhdenvertaisemmin.

Osaavat opistot III -hanke järjestää aiempien hankkeiden tapaan ajankohtaisia osaamista laajentavia ja syventäviä koulutuksia Keski-Suomen vapaan sivistystyön henkilöstölle. Koulutuksia järjestävinä tahoina toimivat Alkio-opisto, Jyvälän kansalaisopisto, Jyväskylän kesäyliopisto ja Jyväskylän kristillinen opisto. Hanketta koordinoi Jyväskylän kansalaisopisto. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Hankkeen koulutukset ovat avoimia ja maksuttomia kaikille vapaan sivistystyön parissa työskenteleville opettajille ja muulle henkilöstölle Keski-Suomessa. Hanke koostuu neljästä koulutusosiosta, jotka ovat:

1. Osaamisperusteisuus oppimispolkujen tukena
2. Arviointi osaksi osaamisperusteisuutta
3. Uraohjaus osaamisperusteisten vst-opintojen tukena
4. Osaamisperusteisuuden pedagoginen johtaminen

Lisätietoa hankkeesta: Osaavat opistot

Erasmus+- KA1-hanke ammatilliselle koulutukselle, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat (Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto) voivat mennä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen työelämäjaksolle toiseen EU-maahan ja/tai heidän opettajansa asiantuntijavaihtoon tukemaan heitä ko. jaksolle ja tutustumaan työharjoittelupaikkoihin. Koordinaattorina konsortiossa on Allianssi-järjestö ja rahoittajana Opetushallitus.

The vocational study program students on the child care study program can have their practical training period ( on- the-job learning) to another EU country to kindergartens, schools, clubs, camps or church activities. Their teacher may follow to observe and support them to the work places in staff mobility and also contact the employers interested in offering new internships. The coordinator is Linnasmäki institute in Turku, Finland.

Erasmus+- KA1-hanke ammatilliselle koulutukselle, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat (Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto) voivat mennä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen työelämäjaksolle toiseen EU-maahan ja/tai heidän opettajansa asiantuntijavaihtoon tukemaan heitä ko. jaksolle ja tutustumaan työharjoittelupaikkoihin. Koordinaattorina konsortiossa on Allianssi-järjestö ja rahoittajana Opetushallitus.

The Erasmus+KA1 project for the staff and the students in vocational education (VET). In the project the staff (youth work assistant, kindergarten assistant) can attend in staff mobility to help their students of the vocational studies having their work practice in a work place in another EU country. The students fulfill the student mobility in training in another EU country. The project time is 2023-2024. The coordinator in the consortium is Alliance organization, Finland and the finance comes via Finnish National Erasmus Agency in Helsinki.

Jyväskylän kristillisen opiston koordinoimassa hankkeessa luotiin uusi tapa oppia maailmankansalaisuuden taitoja virtuaalisesti. Kestävä kehitys, laaja-alainen osaaminen, elämykset ja osallisuus ohjaavat oppijoita tasa-arvoiseen ja kulttuurien moninaisuuden huomioivaan tulevaisuuteen. UNESCO:n ja YK:n AGENDA 2030 toimintaa tehtiin näkyväksi yhteisöllisen oppimiskokemuksen kautta – Tulevaisuuden poluksi.

Hankkeen tavoitteita olivat:

• Laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen Jyväskylän UNESCO-ASPNet oppilaitoksissa UNESCO:n ja YK:n AGENDA 2030 tavoitteiden mukaisessa kansainvälisessä osaamisessa, pääpainona kulttuurit ja tasa-arvo. Hankkeen avulla vahvistettiin ja tehtiin näkyväksi Jyväskylän seudun UNESCO-koulujen toimintaa sekä alueellisesti että globaalisti. Hankkeen aikana oppijoiden tietoisuus erilaisista kulttuureista, kestävästä kehityksestä ja laaja-alaisesta oppimisesta vahvistui.
• Hankkeen aikana tuotettiin yhteistyössä UNESCO-kouluverkoston kanssa FoE -näyttely (FoE: Future of Education) globaalikasvatuksen teemoista ja oppijoiden tuotoksista. Yhteistyössä korostui myös kansainvälinen eri kulttuureiden vuorovaikutus virtuaalisen yhteydenpidon ja osallistumisen kautta. Näyttelyn avulla lisätiin kulttuuritietoutta Jyväskylän UNESCO-koulujen kaikilla kouluasteilla ja mahdollistetaan kaikille oppijoille pääsy tutustumaan eri kulttuureihin ja kehittämään vuorovaikutustaitoja vieraan kielen avulla.
• Hankkeessa kehitettiin jatkuvaa ja kestävää virtuaalista kansainvälistä yhteistyötä, jossa alustana toimii Lyfta. Lisäksi tavoitteena oli luoda kestävät virtuaaliset kansainväliset suhteet eri maiden ja kulttuurien kouluyhteisöihin.

Hankkeen osatoteuttajia olivat Jyväskylän yliopisto/OKL ja Tikkalan koulu (Jyväskylä). Hanketta rahoitti Opetushallitus.

The UNESCO Associated Schools Network (ASPnet)
OPH/UNESCO-koulut – UNESCO ASPnet
Jyväskylän Unesco ASP-kouluverkosto

Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena oli lisätä liikkumista ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Jokainen oppilaitos kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan.

​Hankkeen ydinlupauksemme oli, että jokainen JKO:ssa opiskeleva ja työskentelevä henkilö saa rohkaisevia ja merkityksellisiä kokemuksia fyysisestä aktiivisuudesta ja liikunnasta huomaten, kuinka liikunnallisuus edistää hyvinvointia, jaksamista, oppimiskykyä ja osallisuutta. Tämän hankkeen tavoitteet kiteytettiin seuraavasti:

• Vähän liikkuvien opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen​.
• Lisätä opiskelijoiden opiskelukykyä osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevilla toimenpiteillä​.
• Vahvistaa opiston liikunnallisen toimintakulttuurin rakentumista juurruttamalla yhteistyön toimintamallit etsivä-tutortoiminnan, hyvinvointiohjaajan, opiskelijahuollon ja opetushenkilöstön välille.

Hanke sai rahoitusta Aluehallintovirastolta (AVI) jolle on osoitettu avustusvarat veikkausvoittovaroista.

Liikkuvan opiskelun nettisivut

Tässä hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin ohjaus- ja avustamistyöstä kiinnostuneille aikuisille koulutukseen ja työtilanteisiin suuntaava matalan kynnyksen koulutusmalli. Opiskelun tukitoimissa painottuivat perustaitojen vahvistaminen, yhteisöllisyys ja opiskelijan minäpystyvyyden tukeminen sekä yrittäjämäisen työotteen löytyminen. Tämä matalan kynnyksen koulutus antoi valmiuksia jatkaa hoiva-avustaja koulutukseen ja ohjausalan tutkinnon osien suorittamiseen. Hanketta rahoitti Opetushallitus (vapaan sivistystyön opintoseteliavustus työllistymis- ja työmahdollisuuksien vahvistamiseen).

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa naisten digitaalisia taitoja. Hankkeessa kehitettiin klinikkatyyppinen joustava digitaalinen koulutusmalli, joka edistää osaltaan tasa-arvoa, kulttuurien kohtaamista, kotoutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hankkeen tavoitteena oli tukea erityisesti maahanmuuttajanaisten digitaitoja ja kotoutumista, tarjota iäkkäämmille työntekijöille ja jo eläkkeellä oleville naisille digitaitoja ja monikulttuurisuuskasvatusta sekä edistää naisten välistä verkostoitumista sekä yhteisöllisyyttä. Hanketta rahoitti Opetushallitus (vapaan sivistystyön valtionavustus digitaalisten taitojen vahvistamiseen).

Hankkeessa järjestettävän koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perustaitoja ja minäpystyvyyttä kasvatus- ja ohjausalalle.​ Koulutus oli tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat hakeutua opiskelemaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, koulunkäynnin ohjaajaksi tai henkilökohtaiseksi avustajaksi.​ Hanketta rahoitti Opetushallitus (vapaan sivistystyön valtionavustus perustaitojen vahvistamiseen).

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan kohderyhmälle räätälöity koulutusmalli, joka tukee yhteiskunta ja työelämävalmiuksia. Koulutus on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttajanaisille, joiden kotoutumisaika on päättynyt, mutta he eivät ole työllistyneet. Koulutus järjestettiin iltapainotteisesti ja osittain verkko-opintoina niin, että se mahdollisti esim. kotiäitien osallistumisen koulutukseen. Hanketta rahoitti Opetushallitus (opintoseteliavustus maahanmuuttajien kielitaidon sekä yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen).

Hankkeessa toteutettava Tulevaisuuteni suunta -koulutus (FUTUR) tuki maahanmuuttajanuorta opintojen nivelvaiheissa. Koulutus antoi tulevaisuudelle suuntaa ja tarjosi erilaisia vaihtoehtoja peruskoulun päättäneille alle 20-vuotiaille maahanmuuttajanuorille sekä 20 – 29-vuotiaille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ollut toisen asteen koulutusta. Koulutuksella tuettiin nuoren integrointia koulutukseen, erityinen huomio kiinnitettiin yksilön ohjaamiseen. Hanketta rahoitti Opetushallitus (vapaan sivistystyön opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen 2019).

Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä kehittämällä aktiivista toimintakulttuuria toisella asteella ja korkeakouluissa. Jokainen oppilaitos kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan.

Lukuvuoden 2020-2021 Liikkuva opiskelu -hankkeella vahvistettiin edellisessä Liikkuva opiskelu -hankkeessa (2019-2020) kehitettyjen hyvien toimintatapojen juurruttamista ja uusien kehittämistä, joilla tuetaan aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintakulttuurin muodostumista opiston kampukselle. Lukuvuoden 2020-2021 Liikkuva opiskelu -hankkeen teemana oli tasapaino. Tasapainolla tarkoitetaan kehon, mielen ja sosiaalisten suhteiden tervettä balanssia. Päämääränä oli opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen niin, että opiskelu sujuu hyvin. Tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä, henkistä ja fyysistä tasapainoa, osallisuutta ja aktiivisuutta tukevilla toimenpiteillä.

Hankkeessa koulutettiin liikuntatutoreita, integroitiin aktiivisuutta lisäävät menetelmät osaksi opetusta, lisättiin hyvinvoinnin ohjausta, parannettiin kampuksen olosuhteita aktiiviseen opiskeluun ja tehtiin yhteistyötä opiskeluhuollon ja sidosryhmien kanssa. Toimenpiteitä toteutettiin opiston kaikilla toiminnan tasoilla. Yhdenvertaisuus ja esteettömyys tuli huomioiduksi niin rakenteissa kuin asenteissa, joilla toimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin. Hanke sai rahoitusta Aluehallintovirastolta (AVI), jolle on osoitettu avustusvarat veikkausvoittovaroista.

Liikkuvan opiskelun nettisivut

Hankkeen tavoitteena oli kehittää perusopetuksen lisäopetuksen ja aikuisten perusopetuksen päättövaiheen AIPE:n paikallisten opetussuunnitelmien pedagogisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamisessa, koska heillä on paljon erilaisen oppijan tarpeita. Hankkeen tavoitteena oli myös suunnitella ja ideoida opiskelijoille Ympäristölähettiläs-toimintaa, joka oli tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Tavoitteena oli myös kehittää oppiainerajoja ylittäviä aihekokonaisuuksia, ilmiöpohjista oppimista sekä hyödyntää uusia oppimisympäristöjä ja yhteisopettajuutta. Hanke tuki myös yhteistyötoimintaa Jyväskylän UNESCO-koulujen Sitoumus 2050 -projektissa sekä kansanopistoyhteistyössä ja toiminnassa paikallisten peruskoulujen ja päiväkotien kanssa. Hankkeen rahoittajana oli Opetushallitus.

IN ENGLISH: Finnish National Board of Education: Stories from Finland to the world, 2019-2021

In the project the staff developed the curriculum of the comprehensive school studies, especially the content and methods how to meet the most vulnerable students, eg. migrant students. The project also worked in activities of the UNESCO ASPNET- school network nationally, regionally and locally. One of the project aims was to promote field trips in other parts of Finland.

Lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille (16-18-vuotiaille) Euroopan parlamentilla on oma ohjelma, Euroscola. Euroscola on nuorten kokous, johon kutsutaan koululaisryhmiä eri puolilta Euroopan unionia. Jyväskylän kristilliseltä opistolta Euroscola-päivään osallistunut opiskelijaryhmä suoritti Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa. Ryhmä matkusti Strasbourgiin tutustumaan alueensa meppien konkreettiseen työhön. He pääsivät katsomaan, mitä ja miten mepit työskentelevät, kenen kanssa ja millä tavalla asioita saadaan eteenpäin. Tavoitteena oli, että ryhmä oppii ymmärtämään, että kaikki jäsenmaat toimivat yhdessä riippumatta etnisestä, uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustastaan.

Ryhmällä oli myös opetussuunnitelmassaan yhteiskuntaopin kurssi, johon kuului Eurooppa-projekti. Kyseisten opintojen sisältöinä oli mm. EU-kansalaisuuden tiedot ja taidot sekä työskentely opistomme maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa erilaisiin projekteihin ja oppimistehtäviin liittyen. Lisäksi Euroscola-päivä liittyy Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto–opintojaksoon, jossa sisältönä on Euroopan unionia ja kansalaisuutta koskevat teemat.

Euroscolan nettisivut
20-minute video featuring the highlights of the Euroscola session of 6 February 2020

Jyväskylän kristillisen opiston koordinoiman hankkeen päätavoitteena oli vauhdittaa hankeverkoston digitaalisten ratkaisujen ja välineiden käyttöönottoa sekä niitä hyödyntävien pedagogisten toimintamallien kehittämistä lapsi- ja perhetyön sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen työssäoppimisissa ja oppisopimuskoulutuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa tutkinnoissa, joissa on kohderyhmään kuuluvia nuoria. Hankeverkoston muodostivat Jyväskylän kristillinen opisto, Seurakuntaopisto (Lapuan kristillinen opisto) ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Hanketta rahoitti OKM.

JKO:n Virtuaalikampus

Jyväskylän kristillisen opiston koordinoiman hankkeen päätavoitteena oli vauhdittaa koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista. Tavoitteena oli myös edistää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opiskelijoiden ja työelämän osaamisen kehittämisessä lapsi- ja perhetyössä sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yhteistyökumppaneina olivat Lapuan kristillinen opisto ja Lahden Diakonian instituutti. Hanketta rahoitti Opetushallitus.

JKO:n virtuaalikampus

Jyväskylän kristillisen opiston toteuttamassa hankkeessa kehitettiin lapsi- ja perhetyön perustutkinnon työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista yhteistyössä varhaiskasvatuksen työpaikkaverkoston (Pro Familie -verkosto) ja opiskelijoiden kanssa. Perhetyön mestari-kisälli -koulutuksessa opiskelijat, työpaikkaohjaajat ja opettajat opiskelivat ja kehittivät yhdessä ennaltaehkäisevään perhetyöhön konkreettisia ja yhteisöllisiä menetelmiä.

Hanketta rahoitti OKM.

Jyväskylän kristillisen opiston koordinoimassa hankkeessa jatkettiin hankekaudella 2013 – 2014 toteutetun osaamiskartoituksen pohjalta lapsiperheiden kotipalveluyrittäjinä (KOPA -yrittäjät) toimivien osaamisen kehittämistä, verkostoitumista, työssä jaksamista ja yrittäjänä toimimista. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli valmentaa laatujärjestelmäkoulutuksen avulla KOPA -yrittäjiä kohti Kotityöpalvelun sertifikaattia, yhteistyössä Suomen kotityöpalveluyhdistyksen kanssa. Hankkeessa koottiin lapsiperheisiin erikoistuneet kotipalveluyrittäjät ja muut perheiden kanssa työskentelevät toimijat yhteistyöverkostoksi tukemaan vanhemmuutta ja lapsiperheiden arjessa selviytymistä sekä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä.

Hanketta rahoitti Pirkanmaan ELY-keskus.

Jyväskylän kristillisen opiston koordinoiman hankkeen päätavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien mahdollisuus sijoittua kansanopisto-opetukseen ja saada siitä hyötyä paranee. Osatavoitteina olivat verkostoyhteisön selkeyttäminen ja vahvistaminen, ohjaus-ja tukitoiminnan suunnitelma ja sisältö sekä toimintamallin luominen ja pilotointi.

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Hankkeen visiona oli lisätä verkostoyhteistyön ja vertaisoppimisen avulla kansanopistoissa opiskelevien nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien sekä henkilökunnan kestävään kehitykseen liittyvää tietoisuutta, motivaatiota sekä tietoja ja taitoja. Erityisenä kehittämisen ja pilotoinnin kohteena ovat ekologisen ja taloudellisen kestävyyden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ja internaattipedagogiikan yhteen kytkeminen. Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Hankkeessa tuotettiin KEKE -kipinälaatikko, jossa oli konkreettisia ideoita ja välineitä kestävän kehityksen toteuttamiseen kansanopistoissa. Tutustu kipinälaatikkoon tästä: KEKE- Kipinälaatikko

Jyväskylän kristillinen opisto osallistui hankkeen aikana OKKA-säätiön vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien suunnitteluun. Ensimmäinen vapaan sivistystyön kestävän kehityksen sertifikaatti luovutettiin Jyväskylän kristilliselle opistolle 21.3.2014.

Jyväskylän kristillisen opiston koordinoimassa hankkeessa kehitettiin ja päivitettiin työpaikkaohjaajien ja opettajien osaamista lapsi- ja perhetutkinnon (LAPE) ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon (NUVA) työpaikoilla. Muut hanketoimijat: Kanneljärven, Keski-Suomen ja Kankaanpään opistot, Lapuan kristillinen opisto sekä Lahden diakonian instituutti.

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Hankkeen tarkoituksena oli viitoittaa kansanopistojen tietä lineaaritaloudesta kohti hiilineutraaliuutta kiertotaloutta vuoteen 2035 mennessä. Verkostomaisen toiminnan avulla määriteltiin kansanopistojen nykyinen hiilijalanjälki ja kädenjälki, kehitettiin yhdenmukaisia toimintatapoja sekä pilotoitiin käytännön ratkaisuja oppilaitosten arjessa. ​Hankkeessa osallistettiin organisaation johto, henkilöstö, opiskelijat ja työelämä tukemaan vihreän siirtymän kokonaisvaltaista kulttuurinmuutosta ja Agenda2030-tavoitteiden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa. Yhteiskehittämisen tuloksena syntyi yhteinen kansanopistojen transitiosuunnitelma sekä sitä tukevat indikaattorit ja seurannan työkalut. ​Toimijoiden käytännön ratkaisut liittyivät työelämäyhteistyöhön sekä kestävän kehityksen, ilmastovastuullisen toiminnan ja kiertotalouden opinpolkuihin kehittämiseen. Muut hanketoimijat: Jyväskylän kristillinen opisto, Kanneljärven opisto​, Turun kristillinen opisto​, Etelä-Pohjanmaan opisto (EPO)​ sekä Kalajoen kristillinen opisto.

Hankkeessa tuotettiin mm. Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -käsikirja
Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -käsikirja on syntynyt tarpeesta “kansanopiston hengessä” jakaa kokemuksia, oppeja ja työkaluja kestävän toimintakulttuurin rakentamisesta ja vihreän siirtymän johtamisesta. Käsikirja on suunnattu erityisesti kansanopistojen johdolle ja opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä kaikille niille, jotka haluavat luoda kestävyyttä edistävää toimintakulttuuria.

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Osallistu ja voi hyvin-hankkeessa keskityttiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen oppilaitoksissa. Hankkeen tavoitteena oli:

• Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien ja opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen.
• Opiskelijakuntatoiminnan aktiivisuuden, läpinäkyvyyden ja vaikuttavan toiminnan edistäminen.
• Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien systemaattisen toimintamallin luominen.
• Yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen.
• Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden merkityksellisyyden vahvistaminen.

Päätoteuttaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Osatoteuttajina mukana Careeria Oy, Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry, Kainuun ammattiopisto, Ammattiopisto Live, Tampereen seudun ammattiopisto, Omnia, OSAO, Savon koulutuskuntayhtymä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Salpaus, SAKKI ry ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda.

Hanketta rahoitti Opetushallitus ja hanke kuului Oikeus osata -ohjelmaan.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää

• perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen sujuvaa siirtymää.
• opiskelijan kiinnittymistä toisen asteen opintoihin ja opintojen aikaista ohjausta.
• opiskelijoiden vertaistukea ja hyvinvointia luomalla vertaisohjauksen toimintamalli.
• toisen asteen jälkeisen nivelvaiheen siirtymiä.
• ohjauksen kriteerit (valtakunnallinen koordinaattori).

Tuloksena syntyi perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen sujuvan siirtymän malli tarkoituksenmukaiseen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen sekä malli toisen asteen jälkeisen nivelvaiheen siirtymälle.

Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Hankeverkosto: Salpaus, Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän palvelualan opisto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Sampo, Raahen koulutuskuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto KAO.

Hanketta rahoitti Opetushallitus ja hanke kuului Oikeus osata -ohjelmaan.

Hankkeen tavoitteena oli varmistaa laadunhallinnan kattavuus ja systemaattisuus siten, että toimintaa uudistetaan ennakoivasti vastaamaan toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Laadunhallinta on keskeinen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen väline, jonka avulla varmistetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Tämän kaksivuotisen hankeverkoston työn tuloksena syntyi laadunhallintajärjestelmän kehittämissuunnitelma -mallit, opettajien ja työpaikkaohjaajien palaute- ja laadunhallintajärjestelmiin perehdyttämisen aineisto, jatkuvan parantamisen vuosikellon -mallit sekä johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden tulevaisuuspajojen toteuttamisen mallit ja alueellinen toimintamallin laadullisen ja määrällisen ennakointitiedon kokoamiseen ja hyödyntämiseen. Koulutuksen järjestäjien välinen alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö laadun kehittämisessä vahvistui.

Samassa veneessä -verkoston toiminnassa korostui toisilta oppiminen ja tiedon jakaminen. Samassa veneessä -hanketta koordinoi Gradia, verkostossa olivat mukana Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän palvelualan opisto, Itä-Karjalan kansanopisto, Karstulan Evankelinen Opisto, Palvelualan Opisto Kuopio ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto.

Laadunhallinnan valtionavustushankkeet (OPH)

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Osaavat opistot II -hankkeen pääpaino oli vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Hanke tarjosi käytännönläheistä tukea ja asiantuntijoiden sparrausta osaamistavoitteisten opetussuunnitelmien tekoon sekä osaamisen arviointiin. Tähän liittyi opetussuunnitelmien ja arviointitaitojen kehittäminen, muutoksen johtaminen, kurssijärjestelmätason muutokset sekä koulutuskuvauksien ja markkinoinnin kehittäminen. Tavoitteena oli helpottaa Keski-Suomen opistojen matkaa kohti osaamisperustaista koulutussuunnittelua, joka tuo lisää jalansijaa koko vapaalle sivistystyölle. Hanketta olivat toteuttamassa Jyväskylän kesäyliopisto, Jyväskylän Kristillinen opisto, Jyvälän kansalaisopisto sekä Alkio opisto.

Osaavat opistot Peda.net-sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Osaavat opistot -hankkeen tavoitteena oli tarjota vapaan sivistystyön oppilaitoksien henkilökunnalle sekä tuntiopettajille innostavia sekä ajankohtaisia koulutuksia pedagogiikan, digitaitojen ja hyvinvointijohtamisen teemoihin liittyen. Osaavat opistot -koulutukset olivat avoimia ja maksuttomia kaikille vapaan sivistystyön parissa työskenteleville opettajille ja muulle henkilöstölle Keski-Suomessa. Koulutuksien järjestävinä tahoina toimivat Jyväskylän kesäyliopisto, Jyväskylän Kristillinen opisto sekä Jyvälän kansalaisopisto.

Osaavat opistot Peda.net -sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Erasmus+/KA1-hanke aikuiskoulutukselle, jossa aikuiskouluttajat (opettajat, opot, ohjaajat jne) voivat asiantuntijavaihdossa (staff mobility) mennä täydennyskoulutuskurssille, opettamaan omaa alaansa tai job shadowing -jaksolle toiseen EU-maahan. Koordinaattorina konsortiossa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja rahoittajana Opetushallitus.
Hankesivut

IN ENGLISH: Erasmus+/KA1: New Perspectives in Adult Education, 1.8.2018- 31.5.2021

The Erasmus+ KA1 project for the staff in adult education. In the project the staff (the teachers, career counselors, special education teachers etc.) could attend in staff mobility, as in a training course, a teaching assignment, or a job shadowing period in another EU country. The project time was 2018- 2021. The coordinator in the consortium was the Jyväskylä  Educational Consortium Gradia in Jyväskylä, Finland and the finance came via Finnish National Erasmus Agency in Helsinki.

Erasmus+- KA1 -hanke ammatilliselle koulutukselle, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat (VAPE, NYO, KAIP, SEHA ja PUKI) voivat mennä työpaikalla tapahtuvaan oppimisen työelämäjaksolle toiseen EU-maahan ja/tai heidän opettajansa asiantuntijavaihtoon tukemaan heitä ko. jaksolle ja tutustumaan työpaikkoihin. Koordinaattorina konsortiossa oli Seurakuntaopisto ja rahoittajana Opetushallitus.

Hankesivut
Together -hanke (Instagram)

IN ENGLISH: Erasmus+ KA1:  Together – Live long learning skills for everybody 2, 1.8.2018-31.7.2021

The Erasmus+KA1 project for the staff and the students in vocational education (VET). In the project the staff (the teachers, career counselors, special education teachers etc.) could attend in staff mobility to help the students having their work practice in a work place in another EU country. The project time was 2018-2021.  The coordinator in the consortium was Seurakuntaopisto Educational Consortium, in Helsinki, Finland and the finance came via Finnish National Erasmus Agency in Helsinki.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman Kasvun maisema -hankkeen taustalla olivat tarpeet lisätä nuorten monipuolisesti kuntouttavaa toimintaa ja kehittää pajatoimintaa, ennaltaehkäistä nuorten ongelmia, saada vankkaa tukea nivelvaiheisiin, lisätä vaihtoehtoisia tapoja opiskella ja sijoittua yhteiskuntaan, luoda väliportaan koulutus- ja tukimuotoja, saada apua ja tukea pulmiin ja tukea työhön sijoittumiseen, löytää mahdollisuuksia itsenäistyä tai päästä pois vaikeasta kotitilanteesta tai kaveriporukasta sekä kehittää nuorten arjen taitoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hankkeessa tuotettiin ratkaisuja näihin tarpeisiin. Kasvun maisema -hanketta toteuttivat yhteistyössä Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kristillinen opisto sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Jyväskylän kristillisen opiston osatoteutus keskittyi nuorten elämänhallinnan ja arjen taitojen tukemiseen asuntolatoiminnan ja tuetun asumisen keinoin. Hankkeessa opiston asuntolassa toimi Arjen taitojen -työpaja, jossa harjoiteltiin erilaisia asumiseen ja arjen hallintaan liittyviä taitoja. Hankkeen aikana luotiin tuetun asumisen malli sekä asumisen opetussuunnitelma, joita voidaan levittää myös muiden toimijoiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa selvitettiin tuetun asumisen mahdollisuutta opiskelupaikasta riippumatta yhdessä eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli ottaa kansanopiston mahdollisuudet nuoren tukemisessa käyttöön mahdollisimman laajasti luoden sekä opiskelun että asumisen sisältäviä palvelupaketteja arjen taidoissa tukea tarvitseville nuorille.

Hankkeen sivut
Kasvun maisema hankejulkaisu
Hankkeen esittelyvideo, julkaistu 7.3.2019

The project “Nordic Visions – Raising Awareness on Cultural and Social Sustainable Development through Arts” is a Nordplus Adult project which had an mobility of adult learners as its main feature. The project network consisted of two partners in two Nordic countries. They were two folk high schools : Sverigefinska folkhögskolan, SVEFI in Haparanda, Sweden and Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylä Christian Institute, JKO, in Jyväskylä, Finland. The project target groups were adult students studying art, music, theater/drama, graphic design, stage sound and stage light design in these organisations. The project had two activities including two one-week courses, one week in each partner organisation. According to the main philosophy of the folk high school movement in Scandinavia, the project paid special attention to the students with challenges in learning and offers them more equal opportunities to study abroad.

The main focus and theme in two mobility weeks was social and cultural sustainable development. Today the students face constant threats for socially and culturally sustainable solutions in their decisions, also in their artistic work. Through performing arts in the project the students were able to gain awareness and show their views and worries of the future and in art present sustainable, democratic values, which we together share in Scandinavian countries. As the results of the project the students have a deeper awareness and respect of sustainable development and better multicultural, foreign language and team work skills. They have more knowledge of the education system, curricula, learning methods and employment possibilities in their fields in the Nordic neighbouring country. The final common products were exhibitions/installations, also online.

Nordic visions blog

Hanke syntyi ajatuksesta koota uudenlainen verkosto nostamaan esiin yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin teemaa oppilaitosten arjessa. Hankkeelle valikoitui kolme päätavoitetta: Yhteisöllisyyden vahvistaminen, opiskeluhuollon toimijoiden verkoston osaamisen kehittäminen ja osallisuuden vahvistaminen rakenteita kehittämällä.

JKO:n tavoitteena hankkeessa oli mm. tukea yksilöllisiä opintopolkuja ja opiskelijoiden hyvinvointia hyödyntäen uusien tutkintojen perusteita. Analysoimme tutkintojen perusteista teemat, jotka liittyvät hyvinvointiin ja osallisuuteen. Nämä teemat jalostettiin toiminnallisuudeksi hyvinvoinnin vuosikalenteriin ja toimintaan osallistuivat opiskelijat, henkilöstö ja työelämä.

Hankkeen päätoteuttaja oli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja osatoteuttajina olivat Jyväskylän Kristillinen opisto, Ammattiopisto Spesia, Jyväskylän palvelualan opisto sekä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä.

Voin hyvin! -hankesivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Tässä hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli varmistaa uudistettujen toimintaprosessien juurtuminen ja vakiintuminen käyttöön; luodaan työrauhaa ja ankkuroidaan sekä opettajien, että johdon toiminta osaksi laadunhallinnan kokonaisuutta.  Hankkeessa varmistettiin laadunhallintajärjestelmän toimivuutta ja kattavuutta, kehitettiin edelleen palaute- ja tulostiedon käsittelyä ja niiden vaikuttavuutta sekä vahvistettiin hankeverkostojen välistä dialogia. Laadunhallintaprosessien ja tarvittavien dokumenttien ja asiakirjojen kokonaisuuden laatua kehitettiin edelleen ja prosessien mukaiset toimintatavat jalkautettiin pysyväksi toiminnaksi. Osana laadunhallinnan kokonaisuudenkehittämistä pyrittiin ennakoimaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia (mm. vuosityöaikaan siirtymisen vaikutus keskeisiin laadunhallinnan prosesseihin) ja huomioitiin niiden vaikutukset laadunhallintaan.

Hankkeen päätavoitteet:

• Päivitetyn laadunhallintajärjestelmän toimivuuden ja kattavuuden varmistaminen.
• Palaute- ja tulostiedon vaikuttavuuden varmistaminen.
• Laadunhallintamenettelyiden toimivuuden varmistaminen ja kehittäminen hankeverkostojen välisellä dialogilla.

Hankkeen päätoteuttaja oli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja osatoteuttajina olivat Jyväskylän Kristillinen opisto, Jyväskylän palvelualan opisto, Karstulan Evankelinen Opisto, Palvelualan opisto Kuopio sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto.

Hankkeen koordinoijan (Gradia) sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman Kotopaikka-hankkeen tavoitteena oli tukea sujuvien, kustannustehokkaiden ja paikallista työllistymistä tukevien maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden kehittämistä kohdekunnissa. Monikulttuurisuusosaamisen ja kotouttamisprosessien kehittämiseksi Kotopaikka-hankkeessa oli mukana seitsemän Keski-Suomen kuntaa sekä perusturvaliikelaitos Saarikka. Kotopaikka-hankkeessa koulutettiin kohdekuntien henkilöstöä, luotiin työkaluja kuntarajat ylittävien vertaistukiverkostojen toimintaan, tunnistettiin paikallisia työllistymisen ja kotouttamisen polkuja maahanmuuttajille sekä järjestettiin maahanmuuttajille koulutusta suomalaisen työelämän pelissäännöistä.

Kotopaikka-hanke oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Ammatillisen opettajakorkeakoulun, Suomen Humanistisen ammattikorkeakoulu Oy:n, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä/Jyväskylän Aikuisopiston, Jyväskylän kristillisen opiston sekä Jyväskylän palvelualan opiston yhteishanke. Kotopaikka-hanke toimi verkostoituneesti ja teki tiivistä yhteistyötä muiden alueellisten maahanmuuttajien kotouttamisprosesseja tai työllistymistä tukevien hankkeiden kanssa.

Hankkeen sivut
Hanketuloskortti
Kotopaikan verkko-opas

Tällä hankkeella vauhditettiin, puhallettiin puhuria, reformin mukaisen laadunhallintajärjestelmän toimeenpanoon. Hankeverkostossa mukana olleet organisaatiot ovat aloittaneet omien laadunhallintajärjestelmiensä uudistamista suhteessa reformiin jo vuoden 2017 aikana, mm. päivittämällä prosessikarttoja ja keskeisten prosessien kuvauksia sekä laatimalla suunnitelmia myönnettävien tutkintojen laadun varmistamiseksi. Tämän hankkeen avulla suunnitelmat saatiin elämään – uusien toimintatapojen tueksi laadittiin tarvittavat ohjeet ja henkilöstö perehdytettiin toimintatapojen käyttöön. Toimintatapojen laadun arviointi ja jatkuvan parantamisen kulttuuri korostuivat. Hankkeen avulla organisaatiot arvioivat ja kehittivät omia jatkuvan parantamisen menetelmiään. Henkilöstö, opiskelijat (ml. opiskelijakunnat) ja työelämän yhteistyökumppanit perehdytettiin ja osallistettiin laadun jatkuvan kehittämisen prosesseihin.

Samassa veneessä -verkostossa korostui yhteistyö, toisilta oppiminen, tiedon jakaminen ja yhteinen pyrkimys tuottaa työelämälle ja opiskelijoille tasalaatuista ammatillista koulutusta ja ammattitaitoa. Hankkeen päätoteuttaja oli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja osatoteuttajina olivat Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän palvelualan opisto, Karstulan Evankelinen opisto, Palvelualan opisto Kuopio sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto.

Hankkeen sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Valtakunnallisen ESR-hankkeen päätavoitteena oli tuottaa ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöön soveltuva, korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden osaamisen arvioinnin ja kontekstualisoinnin viitekehys. Tätä voidaan hyödyntää sekä osaamisen arvioinnin prosesseissa että lisä- ja täydennyskoulutusten moduulisuunnittelussa, jotta maahan muuttaneet työllistyisivät nopeasti.

Toimijat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu (hankkeen koordinoija), Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Laurea – ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä/ Sedu Aikuiskoulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Turun ammattikorkeakoulu Oy.

Hankkeen sivut

Artikkeli: Kansanopistot ja minäpystyvyyden tukeminen. Naskali, L. & Salvi, S. (2018). HAMK Unlimited Journal. 24.4.2018.

Hankkeen e-julkaisu: Urareitti-hankkeen satoa – Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen

Tämä ESR-hanke oli osa valtakunnallista Kotona Suomessa – toimenpidekokonaisuutta, joka koostui kahdesta hankeosiosta: Hyvä polku ja Hyvä alku. Kotona Jyväskylässä oli yksi seitsemästä Hyvä alku -pilottiprojektista. Hankkeen tarkoituksena oli maahanmuuttajien alkukartoitukseen keskittyminen sekä lähtötilanteen selvittämisen avulla henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen kohti suomalaista yhteiskunnan jäsenyyttä esimerkiksi jatkokoulutuksen, työllistymisen tai yrittäjyyden avulla.

Hanketta koordinoi Jyväskylän kaupunki ja toisena osatoteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitettävää Poluttamo-mallia olivat luomassa seuraavat oppilaitokset: Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylän kotitalousoppilaitos sekä Jyväskylän kristillinen opisto.

Hankkeen sivut

Hankkeen tavoitteena oli Koulunkäynnin ja aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon näyttötutkinnon suunnittelu- ja arviointimateriaalien kehittäminen ja yhtenäistäminen hankeverkoston kesken. Tavoitteena oli myös tuottaa valtakunnallista näyttötutkintoaineistoa selkeyttämään tutkinnon suorittajan, työelämäarvioijien ja koulutuksenjärjestäjien toimintaa ja yhtenäistää näyttötutkinnon suorittamisen ohjeita ja arviointilomakkeita. Hanketta koordinoi Lahden diakonian instituutti. Hankeverkoston muodostavat Helsingin Diakoniaopisto, Oulun Diakoniaopisto, Kalajoen kristillinen opisto sekä Jyväskylän kristillinen opisto.

Hankkeen sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Hankkeella valmistauduttiin reformin toimeenpanoon kehittämällä ja varmistamalla yksilöllisten opintopolkujen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen arvioinnin prosesseja sekä koulutuksen järjestäjän tutkintojen myöntämisen laatua. Hankkeessa uudistettiin toimintajärjestelmiä ammatillisena peruskoulutuksen ja näyttötutkintona järjestettävän koulutuksen osalta. Prosessit toteutuvat aikaisemmin osittain koulutusmuodoittain, nyt prosessi on samanlainen kaikille opiskelijoille. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja muita hanketoimijoita olivat Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän palvelualan opisto, Palvelualan opisto Kuopio sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto.

Hankkeen sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

10 kansanopiston yhteistyöhankkeen tavoitteena oli kehittää osaamisen arviointia ja siihen liittyviä toimintatapoja siten, että mahdollisimman suuri osa ammattitaidosta voidaan arvioida näyttöperusteisesti, ensisijaisesti työpaikoilla. Hankkeessa kehitetiin muuhun kuin arvioijien fyysiseen läsnäoloon perustuvia menetelmiä osaamisen arviointiin sekä opetushenkilöstön ja työelämän arvioijien kriteeriperustaista arviointiosaamista. Hanketta koordinoi Haapaveden opisto, muita hankekumppaneita olivat Jyväskylän kristillinen opisto, Etelä-Pohjanmaan opisto, Kankaanpään opisto, Kanneljärven opisto, Kaustisen evankelinen opisto, Keski-Suomen opisto, Peräpohjolan opisto, Rovala-opisto sekä Pohjois-Savon opisto.

Hankkeen sivut

Hanketta rahoitti Opetushallitus.

JAMK:in koordinoiman MAUSTE-hankkeen tavoitteena oli edistää fertiili-ikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä ja parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä turvataitoihin liittyviä tietoja ja taitoja. Hankkeessa vahvistettiin ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Alueellisesti hanke painottui Keski-Suomen ja Itä-Suomen alueille, joissa pilotoitiin hankkeessa kuvattuja interventioita ja seksuaaliterveyden palvelumalleja. Tuloksia levitetään hankkeessa tuotettujen julkaisujen ja luodun verkostomallin kautta muualle Suomeen.

Hankkeen julkaisu

Hanketta rahoitti THL.

Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat kehittäneet laadunhallintaa Samassa veneessä -hankkeen avulla vuodesta 2014. Laadun kehittämisessä korostui koulutuksen järjestäjien yhteistyö, toisilta oppiminen, tiedon jakaminen ja yhteinen pyrkimys tuottaa alueen työelämälle ja opiskelijoille tasalaatuista koulutusta sekä ammattitaitoa. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää toiminnan kokonaisvaltaista arviointia, lisätä laatutyön avoimuutta ja viestintää erityisesti sidosryhmille sekä osallistaa henkilöstö laadun kehittämiseen tehostamalla palauteprosesseja. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja sitä rahoitti OPH.

Hankkeen avulla jatkettin verkkoteknologian käytön tehostamista näyttötutkintotoiminnassa ja systemaattisen arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämisessä (painopisteenä erityisesti työelämän näkemykset). Lisäksi hankkeessa tuotettiin sähköistä opetus- ja ohjausmateriaalia edistämään tutkintojen suorittamista opiskelijoiden erilaisissa elämäntilanteissa, parannettiin opiskelijan ohjausta ja opiskeluvalmiuksien selvittämistä kehittämällä erilaisia kartoitusmenetelmiä. Tavoitteena oli myös yhteistyön tiivistäminen tutkintotoimikuntien kanssa sähköisten palveluiden käytössä. Hankeverkoston muodostivat Jyväskylän kristillinen opisto, Valkealan kristillinen kansanopisto, Kanneljärven opisto, Kankaanpään opisto ja Lapuan kristillinen opisto. Hanketta koordinoi Raudaskylän kristillinen opisto ja sen rahoitti Opetushallitus.

Lapuan kristillisen opiston koordinoiman hankkeen päätavoitteena oli näyttötutkintotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Muita hanketoimijoita ovat Jyväskylän, Lieksan, Raudaskylän kristilliset opistot, Valkealan kristillinen kansanopisto sekä Kanneljärven ja Kankaanpään opistot. Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Hankkeessa tuotettiin mm. suntion ammattitutkinnon avoin käsikirja. Taustana sähköiselle käsikirjalle oli suntion työn tueksi 2001 julkaistu Suntion käsikirja. Kirja oli myyty loppuun ja tarve alan tiedon ja hyvien käytänteiden kokoamiselle oli kuitenkin suuri. Internet tarjoaa paljon valmista materiaalia ja mahdollistaa myös uuden tiedon helpon kokoamisen ja välittämisen – siksi uusi käsikirja päätettiin toteuttaa sähköisenä. Näin käsikirjaa voidaan täydentää ja kehittää osaamistarpeiden tai toimintaympäristön muutosten myötä ketterästi.

Suntion ammattitutkinnon avoin käsikirja