Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä. Valtakunnallisessa Amis-palautteessa kansanopistot erottuvat edukseen esimerkiksi palautteiden keskiarvossa sekä valmistuvien opiskelijoiden määrässä ja työllistymisessä. Opiskelijat kehuvat ryhmähenkeä, aitoa kohtaamista, opettajien tukea ja innostunutta ilmapiiriä.

Video: Kansanopistot kukoistavat! Opiskelijat kehuvat ryhmähenkeä, aitoa kohtaamista, opettajien tukea ja innostunutta ilmapiiriä.

Yhteisöllisyys näkyy arjessa ja vapaa-ajalla

Yhteisöllisyys on kiinteä osa lämminhenkisiä kansanopistoja. Maltillisen kokoisissa oppilaitoksissa on helppo oppia tuntemaan toisensa. 

Monet opiskelijat asuvat opistojen asuntoloissa ja kasvavat, itsenäistyvät ja verkostoituvat silloin kokonaisvaltaisesti. Lisäksi opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta juttelevat paljon keskenään ja pitävät aktiivisesti yllä hyvää vuorovaikutusta.

– Meillä on hyvä ryhmähenki ja jaamme paljon kokemuksia ja vinkkejä keskenämme. Opettajat ovat rentoja ja helposti lähestyttäviä, kertoo Kankaanpään Opistosta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Petteri Vuorenmaa.

”Yhteisö on täällä lämmin ja vastaanottavainen.”

Luonteva kanssakäyminen on osa kansanopistojen yhteisöllistä pedagogiikkaa. Kasvatus- ja ohjausalalla sosiaalisten taitojen on oltava timanttisia.

– Se on talon tapa, että moikkaillaan ja kysellään kuulumisia. Opettaja voi istua vaikka käytävälle opiskelijoiden viereen ja kysyä opintojen etenemisestä, Suomen Nuoriso-opiston opinto-ohjaaja Noora Seppänen kertoo.

Yhteisöllisyys ulottuu myös vapaa-ajalle. Asuntolan väki keksii yhtä jos toista aktiviteettia.

– Yhteisö on täällä lämmin ja vastaanottavainen. En ollut koskaan ennen hiihtänyt ja tietenkin kaaduin, mutta olihan se hauskaa, Myanmarista kotoisin oleva Swe Zin Lin Htet sanoo. Hän opiskelee STEP-koulutuksessa lähihoitajaksi.

Mira Gajurel (vas.), Matilda Pahakorpi, Swe Zin Lin Htet, Sumon Sann ja Hnin Thuzar opiskelevat STEP-koulutuksessa. Kuva: Tia Yliskylä

Kansanopistoissa ammattiosaaminen karttuu ja opetus on laadukasta

Kansanopistojen ammatillinen koulutus saa valtakunnallisessa Amis-opiskelijapalautteessa keskiarvoa paremmat arvosanat. Lisäksi kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työllistyvät helposti ja paremmin kuin muista ammatillisista koulutuksista.

– Palautteista näkee, että kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on laadukasta ja arvostettua. Meillä on hyvät yhteydet työelämään ja koulutamme aloille, joissa työtä on, Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar toteaa.

”Kansanopistot ovat kasvatus- ja ohjausalan huippuosaajia.”

Kansanopistoissa ammattia opiskelevat keskeyttävät harvoin opintonsa. Valtaosa valmistuu nopeasti ja jatkaa sitten opintoja tai siirtyy työelämään.

– Kansanopistot ovat kasvatus- ja ohjausalan huippuosaajia. Oppimisympäristöllä on valtava merkitys osaamisen kehittymisessä. Kansanopistoissa opitaan huippuohjaajilta aidoissa työympäristöissä, Pantsar sanoo.

Myös opiskelijat ovat ylpeitä ammattiosaamisestaan. Taitojen kehittyminen kasvattaa ammatillista itsetuntoa.

– Olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta. Tärkeintä on olla mukana siinä hetkessä, kuunnella ja keskustella. Kohtaan kaikki tosi neutraalisti, vaikka joku olisi minulle ikävä. Jos taas minulle on mukava, annan sitä takaisin, STEP-koulutuksesta nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi valmistunut Matilda Pahakorpi kertoo.

– Parasta on ollut se työssä oppiminen. Koulussa opittua on voinut viedä suoraan työelämään ja testata käytännössä, Petteri Vuorenmaa sanoo.

Kankaanpään Opiston kohtaamisen kulttuuri saa kiitosta Petteri Vuorenmaalta, Saaga Nikkariselta ja Johanna Rantalalta. Kuva: Tia Yliskylä

Aito kohtaaminen on kansanopistojen erityisosaamista

Kansanopistoissa ollaan trendin aallonharjalla, sillä kohtaamiseen ja yhdenvertaisuuteen olennaisesti kuuluvia taitoja opetetaan ja käytetään koko ajan.

– Minulla ei ole ikinä ollut näin ymmärretty ja kunnioitettu olo. Mielipiteitäni on kuunneltu ja tarpeitani kysytty. Opettajat arvostavat opiskelijoiden mielipidettä, Matilda Pahakorpi kiittää.

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa Kankaanpään Opistossa opiskeleva Saaga Nikkarinen pitää kansanopiston ilmapiiriä kunnioittavana ja turvallisena.

– Täällä saa ja pitää olla oma itsensä. Meille on oikein korostettu, että nuoriso- ja yhteisöohjaaja on persoonatyö. Ihmisten kohtaaminen ja oman persoonan hyödyntäminen ovat tärkeitä taitoja, Nikkarinen kertoo.

”Täällä saa ja pitää olla oma itsensä.”

Kansanopistojen vahvuuksia ovatkin läsnäoleva kohtaaminen, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus.

– Kohtaamiseen panostetaan – myös ajallisesti. Meillä on paljon lähiopetusta. Kasvatus- ja ohjausala kun on nimenomaan kohtaamiseen ammattilaisuutta, jota ei voi tehdä yksin kotona. Lisäksi kohtaamiset eri-ikäisten ja eri kulttuurien kesken ovat kasvattavia, Tytti Pantsar korostaa.

Opinto-ohjaaja Noora Seppänen komppaa: Kohtaaminen, läsnäolo ja myötäeläminen vahvistavat myös koulutuksen sisällöllistä viestiä.

– Vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä. Kaikki kulminoituu kohtaamiseen ja kohtaamisten mahdollisuuksiin. Niihin tarvitaan tiloja, tapahtumia ja asennetta. Kohtaamisen kautta osallisuus ja hyvinvointi voivat lisääntyä, Seppänen summaa.

”Täällä on innostuva ilmapiiri. Opettajat sanovat moneen ideaan, että kyllä, ilman muuta”, STEP-koulutuksen opiskelijat kertovat. Kuva: Tia Yliskylä

Laatua kustannustehokkaasti ja innokasta yhteiskehittämistä

Kansanopistot järjestävät laadukasta ammatillista koulutusta kustannustehokkaasti. Opetusministeriön seurannan mukaan kansanopistojen koulutukset kuuluvat edullisimpiin. Tutkimuksen mukaan suuret koulutusyksiköt eivät ole saavuttaneet kustannushyötyä.

Lisäksi kansanopistojen ammatillinen koulutus on helposti saavutettavaa: opistoverkosto kattaa lähes koko maan sellaisillakin alueilla, joilla väestö on vähentynyt. 

”Meillä on kokeilumyönteinen ilmapiiri. Haluamme koko ajan kehittyä ja uudistua.”

Kansanopistojen koulutuksen laadun tae on jatkuva yhteiskehittäminen. Parhaillaan Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -hankkeessa luodaan uusia yhteisiä toimintatapoja, koulutetaan henkilöstöä ja kehitetään yhteistyötä.

– Meillä kansanopistoissa pilotointi ja kokeileminen ovat talon tapa. Pienissä yksiköissä hierarkia on matala, ja siksi voimme helposti tehdä yhdessä, kehittää ja parantaa. Meillä on myös kokeilumyönteinen ilmapiiri. Haluamme koko ajan kehittyä ja uudistua, Noora Seppänen sanoo.

Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.