Suomen Kansanopistoyhdistyksen tiedote:

Maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijoista moni kokee nykyisen kielitaitonsa merkittävästi paremmaksi verrattuna koulutusta edeltävään aikaan. Yli puolet (60 %) arvioi puhuvansa suomen tai ruotsin kieltä tällä hetkellä vähintään tasolla, jolla pystyvät hoitamaan arjen asioitaan. Noin 90 prosenttia opiskelijoista kokee saaneensa tärkeää tietoa Suomesta ja suomalaisesta työelämästä. Kaksi kolmesta (66 %) kokee saaneensa tietoa työmahdollisuuksista.

Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen selvityksestä, jossa tarkastellaan kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvitys perustuu maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijoiden kyselyaineistoon (N= 1293). Lisäksi on haastateltu opiskelijoita ja asiantuntijoita.

Koulutus antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja parantaa valmiuksia hakea töitä

Kielitaidon parantumisen lisäksi valtaosa (93 %) opiskelijoista kokee saaneensa kansanopiston koulutuksessa tärkeää tietoa Suomesta. Enemmistö kokee saaneensa tietoa myös Suomessa asuvan oikeuksista ja velvollisuuksista (88 %), yhteiskunnan arvoista, tavoista ja perinteistä (92 %) sekä koulutuksesta ja työelämästä (89 %).

Enemmistö opiskelijoista arvioi saaneensa koulutuksesta apua myös tulevien opintojensa suunnitteluun (77 %) ja tietoa työmahdollisuuksista (66 %) sekä löytäneensä opintojen kautta uutta tekemistä vapaa-ajalle (71 %).

Kansanopistot oppimisympäristöinä tukevat kotoutumista

Lähes jokainen kansanopistossa opiskeleva maahanmuuttaja on saanut koulutuksesta uusia ystäviä ja tuttavia (95 %) sekä tutustunut kurssikavereiden ohella muihin ihmisiin opistolla (90 %).

Valtaosa (92 %) opiskelijoista kokee, että kansanopistojen opettajat ja muu henkilökunta välittävät opiskelijoista. Suurin osa (92 %) on saanut opiston henkilökunnalta apua ja tukea opinnoissaan. Haastatellut opiskelijat arvostavat opettajiaan ja sitä, että heidät kohdataan avoimesti, kuten eräs opiskelijoista kuvailee:

”Opettajat tietävät kuka mä oon, ja mun harrastuksia, mä en ole vain nimi tai numero” (maahanmuuttajakoulutuksen opiskelija).

Tätä pidetään merkittävänä erona esimerkiksi isompiin oppilaitoksiin, joissa opettajilla ei opiskelijoiden arvion mukaan ole mahdollisuutta tutustua yksittäisiin opiskelijoihin. Myös kansanopiston yhteisöllistä ilmapiiriä pidetään arvossa, kuten yksi opiskelijoista toteaa:

”Tärkeä juttu minulle on puhuminen, se on tärkeämpi kuin kaiken, ja myös minä löysin montaa ystäviä koulussa, ja opin millainen minun täytyy puhua ihmisen kanssa, ja millainen ihmisiä ovat suomalaiset.” (maahanmuuttajakoulutuksen opiskelija)

Kansanopistojen vahvuutena joustavuus ja maahanmuuttajan kohtaaminen

Kansanopistojen vahvuuksia maahanmuuttajakoulutuksen tarjoajina ovat ammattitaitoiset opettajat, joustavuus, opiskelijayhteisön opiskelijoille tarjoama tuki ja taito ohjata erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.

Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että maahanmuuttajakoulutuksessa tarvitaan erityyppisiä koulutuksen järjestäjiä. Yksilöiden tuen tarve vaihtelee eikä yksi koulutusmalli sovi kaikille. Kun tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, on jokaiselle maahanmuuttajalle mahdollista löytää opintopolku, joka tehokkaimmin tukee työelämässä tarvittujen taitojen muodostumista ja integroitumista yhteiskuntaan.

Koulutus maksaa itsensä takaisin

Selvityksen tulosten perusteella maahanmuuttajakoulutukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin. Välittömistä kustannuksistaan huolimatta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna maahanmuuttajien kouluttaminen lisää työllistymismahdollisuuksia, kerryttää verotuloja, vähentää sosiaaliturvamaksuja ja edistää talouskasvua. Kansanopistojen yhteisöllinen oppimisympäristö edistää verkostoitumista ja maahanmuuttajien kiinnittymistä, jotka puolestaan ehkäisevät syrjäytymistä, köyhyyttä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Kun haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajille tarjotaan jo alkuvaiheessa näiden tarvitsema tuki, vähenee myöhempi tuen tarve ja heidän siirtyminensä palveluiden kuluttajista aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja työvoimaksi nopeutuu.

*******

Tietoa selvityksestä:

Selvitys perustuu kysely- ja haastatteluaineistoihin. Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastasi 1293 opiskelijaa yli 40 oppilaitoksesta eri puolilta Suomea. Lisäksi haastateltiin kuutta maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijaa ja yhdeksää maahanmuuttajakoulutusta tuntevaa asiantuntijaa eri toimialoilta. Aineistot kerättiin tammi-maaliskuussa 2025. Voit tutustua selvityksen tuloksiin tästä.

Selvityksen ovat tehneet kehityspäällikkö YTM Aino Heikkilä ja johtaja VTT Jenni Simonen. Työn toteutuksesta on vastannut monitieteinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työtä on rahoitettu Suomen Kansanopistoyhdistyksen kehittämishankkeella Kansanopistojen kotoutumis- ja kielikoulutuksen mallintaminen, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja:

Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys
p. +358 44 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi

Anni Henricson
Kehittämispäällikkö
Suomen Kansanopistoyhdistys
p. +358 40 136 7323
anni.henricson@kansanopistot.fi

Aino Heikkilä
Kehityspäällikkö
E2 Tutkimus
p. +358 44 3028 727
aino.heikkila@e2.fi