Noin 550 tyytyväistä opiskelijaa työskentelee opintojensa parissa opistollamme vuosittain. Meiltä löytyy asuntoloissamme 60 vuodepaikkaa. Henkilökuntaa opistolla on noin 70. Turvallisuus ja ympäristömyönteisyys on meille tärkeää, niistä tunnustuksena turvallisuuspalkinto ja kestävän kehityksen sertifikaatti. Tarjoamme ajankohtaista osaamista, monipuolista koulutusta, opiskelun tukea, uusia alkuja, mitä vain opiskelulta odotat. Lisäksi tarjoamme kokous-, majoitus-, tila- ja juhlapalveluita.
Opisto on tehnyt laadukasta ja monipuolista koulutustyötä vuodesta 1942. Opisto on kansanopisto, sisä- ja aikuisoppilaitos, mutta myös erilaisten kesä-, kulttuuri-, kokous- ja seurakuntatapahtumien pitopaikka sekä Keski-Suomen maakunnan herännäisyyden vaalija ja tukikohta. Koulutustoimintaamme toteutetaan ja kehitetään vahvassa yhteistyössä työelämän ja alueellisten verkostojen kanssa.
Jyväskylän kristillinen opisto on yksi maamme 87 kansanopistosta. Vajaa puolet opistoista on arvopohjaltaan kristillisiä ja kahdeksan niistä herännäis- eli körttiopistoja. Kansanopistojen toiminta on opetusviranomaisten valvomaa ja pääosin valtionavustuksilla rahoitettua. Pienempi osa tuloista kertyy opiskelijamaksuista.
Jyväskylän kristillinen opisto tarjoaa järjestämislupansa rajoissa vapaan sivistystyön koulutusta, ammatillista koulutusta, koulutusta oppivelvollisille ja aikuisten perusopetusta sekä työelämässä jo toimiville vuosittain vaihtuvan tarjonnan lyhytkursseina toteutettavaa ajankohtaiskoulutusta.
Koulutustoiminnan lisäksi opisto tarjoaa monipuolisia tila-, kokous-, majoitus- ja juhlapalveluja sekä työelämän kehittämispalveluja.
Kansanopistojärjestelmä on pohjoismainen: ensimmäinen kansanopisto perustettiin Tanskaan vuonna 1844. Suomeen, Kangasalalle, ensimmäinen kansanopisto perustettiin vuonna 1888. Jyväskylän kristillinen opisto aloitti toimintansa marraskuun alussa 1942 Keljon Taipaleessa, silloisessa Jyväskylän maalaiskunnassa.
Tammikuussa 1944 ostettiin osin kauppias Robert Ruthin ja hänen puolisonsa lahjoitusvarojen turvin (noin miljoona markkaa) silloin Jyväskylän maalaiskunnassa sijainneesta Sulkulan tilasta kuuden hehtaarin alue ja sillä olleet rakennukset 2,5 miljoonan markan kauppahinnalla. Ensimmäinen tynkälukukausi omissa Sulkulan kartanon tiloissa alkoi 9. tammikuuta 1945. Opiskelijoita oli 44, heistä poikia kuusi.
Herättäjä-yhdistys oli opiston perustaja ja ylläpitäjä vuoteen 1949 saakka, jolloin ylläpitäjäksi vaihtui Jyväskylän Kristillisen Kansanopiston Kannatusyhdistys. Vuodesta 2001 alkaen opistoa on ylläpitänyt Jyväskylän kristillisen opiston säätiö.
Tutustu opiston historian neljään merkkihenkilöön, Heikki O. Tukiaisen pitämä puhe Hannalan käyttöönottojuhlassa 21.9.2022.
Jyväskylän kristillisen opiston säätiön valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Säätiön hallitukseen kuuluu kuusi kahdeksi vuodeksi valittavaa jäsentä sekä itseoikeutettuna jäsenenä opiston rehtori.
henkilökunnan edustaja
UNESCO on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Maailmanlaajuisen UNESCO-kouluverkoston tarkoituksena on edistää kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, rauhaa, kestävää kehitystä ja laadukasta koulutusta. Erityisesti globaalikasvatus, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, ympäristön suojelu ja aineeton kulttuuriperinne ovat nousseet tärkeään rooliin kulttuuri- ja maailmanperintökohteiden turvaamisen ja suojelun kanssa.
Jyväskylän kristillinen opisto toimii yhdessä Jyväskylän seudun muiden UNESCO ASPNet koulujen kanssa UNESCO:n tavoitteiden mukaisesti, edistäen kouluissa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja myös globaalisti yo tavoitteita.
Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu ovat keskeinen osa opiston toimintaa. Säännöllisesti kokoontuva kestävän kehityksen työryhmä arvioi ja kehittää opiston toimintaa Agenda2030 tavoitteiden mukaisesti. Kehittämistoimilla tavoitellaan kokonaisvaltaista toimintakulttuurin muutosta vihreän siirtymän toteuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä, joka on Opetushallituksen asettama hiilineutraalisuustavoite.
Olemme kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos. Sertifikaatin on myöntänyt OKKA-säätiö (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) vuonna 2021 ja se kattaa vapaan sivistystyön, aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen. JKO:lle myönnettiin keväällä 2024 uudelleen Kestävän kehityksen sertifikaatti. Sertifioinnin tärkein tavoite on tukea ja kehittää oppilaitosten kestävän kehityksen työtä.
Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hanke (2022-2023)
JKO oli mukana Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hankkeessa vuosina 2022-2023. Hankkeen tavoitteena oli määritellä kansanopistojen käden- ja jalanjälki, kehittää yhdenmukaisia toimintatapoja sekä käytännön ratkaisuja oppilaitosten arjessa kestävän kehityksen edistämiseksi.
Ilmastovastuullinen toiminta 15 osp -tutkinnon osa
Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy yhteisiä ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia. Opistolla on valmistumassa ilmastovastuullisuuteen liittyvä tutkinnon osa, joka on jatkossa avoin kaikille ammattiin opiskeleville opiskelijoille Peda.net ympäristössä.
JKO:n hyvinvointitutorit ovat mukana toteuttamassa erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä, joissa huomioidaan myös kestävä kehitys.
Kati Toivio
Ammatillisen koulutuksen apulaisrehtori
+358 (0)41 731 3220
kati.toivio(at)jko.fi
Kati Komulainen
Opettaja
+358 (0)50 389 9650
kati.komulainen(at)jko.fi
Anna Maria Saari
Hanketyöntekijä
+358 (0)44 752 2763
annamaria.saari(at)jko.fi
Strategia 2023-2026
JKO:n strategian keskiössä on perustehtävä: Jatkuvaa oppimista ja sydämen sivistystä. Se ohjaa meitä kulkemaan rohkeasti kohti tavoitteita ja kestävää tulevaisuutta arvojemme mukaisesti. Haluamme olla Keski-Suomen yhteisöllisin sivistyskampus, kohtaamme, kuuntelemme ja syvennymme opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Luomme opiskelijan ympärille tiiviin yhteisön, joka auttaa ja tukee opintojen aikana ja jälkeen, oppimisen ilo kehittyy vuorovaikutuksessa. Yhteiskuntavastuu, arvot ja herännäisyys kehystävät toimintaperiaatteitamme.
Laatutyön lähtökohtana on yhteiskuntavastuullinen ja uudistuva kansanopisto, joka toimii opiskelijoiden, asiakkaiden, työelämän ja yhteistyökumppaneiden parhaaksi kansanopistopedagogiikan pohjalta yhteisöllisesti ja ennakoiden.
Laadunhallinta perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen: suunnittelu – toiminta – seuranta ja arviointi – laadun kehittäminen. Laadunhallintaa toteuttaa koko henkilöstö ja sitä johtaa laaturyhmä laatutyön vuosikellon mukaisesti. Laadunhallinnan kehittämisessä ovat vahvasti mukana myös työelämä, sidosryhmät ja opiskelijat.
Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisema Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2030 linjaa JKO:n laadunhallinnan vision, keskeiset sisällöt ja vaikuttavuustavoitteet.
Opiston laatu-ja kehittämispäällikkönä toimii Sirkka Salvi, sirkka.salvi(at)jko.fi.
Laadunhallintajärjestelmän kulmakiviä on neljä
Katso tästä Jyväskylän kristillisen opiston toiminnanohjausjärjestelmä -esittelyvideo.
Tasapainotettu tuloskortti (BSC) toimii opiston strategian toteutumisen arvioinnin välineenä. Tuloskortin mittareiden laadinnassa kiinnitetään huomiota sekä lyhyen aikavälin, että koko strategiakauden mittaisten tavoitteiden toteutumiseen.
BSC tuloskorttia täydentää monipuolinen palautejärjestelmä, jolla kerätään tietoa prosessien toimivuudesta, asiakastyytyväisyydestä sekä toiminnallisista ja taloudellisista tuloksista. Palautejärjestelmän toimivuutta arvioidaan vuosittain.
JKO:n toiminnanohjausjärjestelmä on rakennettu Office 365 pilvipalveluympäristöön, Sharepointin pohjalle. Toiminnanohjausjärjestelmä on samalla henkilöstön intra ja arjen työkalu. Järjestelmä/intra pohjautuu organisaatiorakenteeseen ja sen päivittämisen vastuut on jaettu. Toiminnanohjausjärjestelmästä löytyvät mm. ajantasaiset prosessit, vuosikellot, palautteet, päätökset ja ohjeistukset, lakisääteiset asiakirjat sekä ennakointiin ja päätöksentekoon liittyvää tietoa.
Keskeinen osa laadunhallintaa on henkilöstön laatuosaamisen vahvistaminen. Opisto kehittää laadunhallintaosaamistaan henkilöstökoulutuksien, itsearviointien ja sisäisten vertaisarviointien, verkostohankkeiden sekä uutiskirjeiden avulla. Henkilöstön yhteinen tavoite on tuottaa laadukkaita opiskelija- ja asiakaslähtöisiä koulutuksia ja palveluja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Toimiva palautejärjestelmä on opiston laatutyön tärkeä työkalu. Keräämme säännöllisesti toiminnastamme palautetta erilaisilta kohderyhmiltä.
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAPALAUTE
Valtakunnallinen opiskelijapalaute: aloitusvaiheen kysely
Valtakunnallinen opiskelijapalaute: päättövaiheen kysely
TYÖELÄMÄPALAUTE
Valtakunnallinen työelämäpalaute: työpaikkakysely
Valtakunnallinen työelämäpalaute: työpaikkaohjaajakysely
Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Kansanopistossa voit opiskella sekä pitkillä opintolinjoilla että lyhytkursseilla. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta. Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta ja useimmat opistot ovat yksityisiä.
